I am the cowboy on my own trip

Tyler, the Creator - Cowboy

Tyler, the Creator - Yonkers

Mä puhun pitkästä aikaa ääneen.

Mä en tykkää puhua mun asioista, koska aina ennen jos oon jollekki kertonu jotain mun ajatuksista, se on jossain kohtaa kääntyny mua vastaa, ja pitemmän päälle must on tullu niin vainoharhanen etten puhu ees mun vanhemmille. Joten oon viimeset kolme vai neljä vuotta ollu hiljaa. Must on tuntunu (ja tuntuu osittain edellee) et jos puhun mun asioist tai valitan jostain, mut leimataa heikoks. Mä en oo heikko, mä en halua olla.

Mä en oo siis viimesee neljää vuotee maininnu kenellekkää ees niinkää pienist asioist ku esim et mun hartiat on jumissa, ja koska en sanonu ajoissa, mun vasen olkanivel on suurimman osan ajast lähes käyttökelvoton, enkä mä tiiä saako sit kokonaa kuntoo. Samal taval en kerro myöskää asioist jotka painaa mun mieltä, asioist jotka uhkaa estää mua nousemast aamul sängyst ylös ja menemäst kouluu, uhkaa estää mua näkemäst mun ystäviä, uhkaa estää mua elämäst mun elämää.

Mut viimeinki oon alkanu puhuu. Oon päästäny ihmisiä lähelle, oon avannu mun suun ja päästäny mun ajatukset ulos. Ne ajatukset, jotka oon ennen kahlinnu mun aivojen perukoille. Oon antanu niitten ajatusten ottaa ilmaa alleen ja antanu muiden napata niist tärkeimmät ennenku ne karkaa ulottumattomii. Mä oon kertonu miltä must tuntuu.

Mä puhun ääneen, ja mua kuunnellaan.
Tähän tottuminen vie aikaa.

it's this girl but she's not mine

Jippu - Eva (Nukutaan kielletyllä iholla)

Tyler, the Creator - Her

Mä en tosiaan tiedä mitä mun päässä liikkuu. Tai no tiedän, mut en osaa muotoilla sitä sanoiks. Niin paljon tapahtuu niin nopeesti, enkä kerkee tarttuu hyvii hetkii kiinni. Mut en kyl tiiä tarviiko, koska niit hyvii hetkii tuntuu tulevan koko ajan vaa lisää.

Oon viime viikkoina ollu niin kovin onnellinen. Mä en edelleenkää oo täysin varma onko tää onnellisuutta mitä mä tunnen, mut ainaki tää on sitä lähellä. Koska on tää yks tyttö. Se on yks hienoimmist ihmisist kehen oon ikinä saanu tutustuu. Se on niin kaunis, niin ulkoo ku sisältä. Sen mieli on kaunis, sen sielu on kaunis. Ja ne sanat mitä se mulle puhuu, mä voisin pakahtua. Ja parasta on se et se kokee samoin mua kohtaan.

Ja kuitenkin minusta on hyvä olla sinun vierelläsi nyt kun kaikki loppuu. 
Odottaa rauhassa mahdotonta tapahtuvaksi. 
Minä odotan kyllä tässä. 
Tässä minä olen.

so now I think I'll just be honest

I hope that no-one ever leaves

'Cause I don't want to be alone with me

Not with the things that rush up and down this infamous spine

Here comes the love anxiety

Can't let it grab a hold of me

Not after last time

Oon viime aikoina ollu jotenki onnellisempi. Tai no emmätiä onnellisempi, ehkä varmempi ittestäin ku ennen. Oon uskaltanu kävellä selkä suoras ja kattoo ihmisii silmiin. Tää on mulle oikeesti aika iso juttu koska en oo uskaltanu tehä niin ennen, en vaan oo pystyny siihen. Ehkä tähä mun uuteen itsevarmuuteen on vaikuttanu uudet ihanat ihmiset joihin oon saanu tutustuu tai se et alan pikkuhiljaa tykätä omast ulkonäöstäni, tai sit vaan se et saan ylipäätää selän suoraks kunnolla ilman et se fyysisesti sattuu, oon aika suures kiitollisuudenvelas mun hierojalle. Mut nää kaikki asiat viel yhdistettynä hyvään musiikkiin, en vois olla oikeestaan onnellisempi.

Live and let live.